Hääsuunnittelijan
arkea
Heräsin aamuvarhain auringon pilkistäessä pimennysverhojen
välistä. Ihana aurinkoinen päivä tulossa. Hetken aikaa rauhallisesti mietin tulevan
päivän tapahtumia, kunnes äkkiä muistin illalla käymäni keskustelun edellisen
kuukauden morsiamen kanssa.
Vuokralla ollut tauluteline on huomaamatta jäänyt
palauttamatta ja tarvitsisin sitä jo perjantaiksi toiseen hääjuhlaan. Ongelmana
on se, että huomenna on pyhäpäivä ja juhlapaikka todennäköisesti kiinni. Samoin
liikkeet, josta uuden telineen voisi hankkia, ovat suljettuna.
Unisena kävelin keittiöön laittamaan teepannun kuumenemaan.
Olin jo laittamassa vesihanan päälle, hieraisin silmiäni ja jähmetyin
paikoilleni. Sydämeni alkoi jyskyttämään nopeammin ja nopeammin. Hengitykseni
lamaantui. Lavuaarissa tuijotti minua suuri musta ilkeän näköinen hämähäkki.
Varmasti niitä samoja hämähäkkejä, jotka vainosivat minua viime kesänä.
En vain pysty työskentelemään samoissa tiloissa hämähäkin
kanssa. Hetkessä tuntuu, että niitä vilisee niskassani tai jaloissani.
Vilkuilen ympärilleni varovasti ja yritän nähdä, ettei niitä ole täällä lisää.
Pyydän ”Häkiltä” anteeksi mutta joudun poistamaan sen
maitopurkin avulla. En uskalla koskea siihen edes paperilla, sillä silloinhan
se voisi ryömiä sieltä takaisin käteeni. Mielessäni välähtää ajatus, että voiko
sydän pysähtyä pelosta. Hah, en suinkaan kärsi Aroknofobiasta, mutta hämähäkkikammo
tosiaan sumentaa toimintakykyni.
Mutta takaisin hääsuunnittelijan arkeen. Yleensä olen hyvin
tarkka järjestyksestä, mutta nyt pöytä on täynnä muistiinpanoja,
istumajärjestyksiä ja muita papereita. Päivästä tulee kiireinen, sillä kaikki hääjuhlan
tarvikkeet ja lasitavarat on pakattava sekä tehtävä vielä karkki buffetin
etiketit ja paljon muuta. Lisäksi pöydällä odottaa seuraavien häiden
hääsuunnittelut.
Hetki hämähäkin kanssa sekoitti päivärytmiä muutaman hetken,
mutta onneksi nyt päästään jatkamaan töitä aurinkoisissa merkeissä.
Aurinkoista viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti